Ilta-Sanomat kertoo, että kaupan kassana työskennellyt lahtelainen 25-vuotias mies huijasi työpaikaltaan jopa 73 000 euroa pullonpalautuskuittien avulla. Mies käytti samaa 30,30 euron pullonpalautuskuittia yli tuhat kertaa rahan nostamiseen kassasta. Hän oli ottanut kuitista myös kopioita. Kavallus onnistui, koska kassaan oli mahdollista syöttää sama kuitti monta kertaa kuitin mitätöitymättä. Mies kertoi poliisille, että hän oli velkaantunut ja tarvitsi rahaa vippien maksuun. Poikkeuksellinen tapaus paljastui, kun kaupassa alettiin ihmetellä palautuspullojen vähäistä määrää verrattuna kassasta nostettuun rahaan. Mies tuomittiin vuoden ja kahden kuukauden ehdolliseen vankeuteen sekä palauttamaan kavalletut rahat työnantajalleen.
Uutiset
Ennakkoasenteet ja väärät luulot pikavippejä kohtaan istuvat edelleen tiukassa, kertoo lainapalvelu Lainasto. Lainasto teetti viime vuoden lopulla TNS Gallupilla tutkimuksen suomalaisten rahankäytöstä ja asenteista kulutusluottoja kohtaan. Kyselyyn vastanneista yli puolet ei tiennyt, että 500 euron pikavipin ja samankokoisen pankista otetun kulutusluoton kustannukset ovat suunnilleen samalla tasolla. Monet vastaajat eivät myöskään tienneet, että vain yhdestä kahteen prosenttia suomalaisten maksuhäiriömerkinnöistä johtuu pikavipeistä ja että veloista vain 0,3 prosenttia muodostuu pikavipeistä. Kyselyssä selvisi myös, että yli 30 prosenttia suomalaisista on elänyt yli varojensa ainakin kerran viimeisen kahden vuoden aikana. Se tarkoittaa, että pankkitili on mennyt miinukselle syystä tai toisesta: tuloja ei ole ollut riittävästi elämistä varten tai on ilmaantunut yllättäviä kulueriä. Kun rahat eivät riitä, useimmat vastaajista kääntyvät perheen tai muun lähipiirin puoleen saadakseen apua. Noin joka kymmenes on käyttänyt mahdollisuutta saada palkkaennakkoa.
Norjalaisia pankkeja on viime aikoina kiinnostanut suomalaiset kulutusluotot ja pikavipit. Kulutusluottoja myöntävä norjalainen Instabank on ilmoittanut verkkosivuillaan käynnistävänsä pankkitoiminnan suomessa. Yhtiön toimitusjohtaja Robert Berg näkee suomen tilanteessa yhtäläisyyksiä norjan muutaman vuoden takaiseen tilanteeseen ja kuvaa odotusten olevan korkealla Suomea kohtaan. Suomeen ei kuitenkaan perusteta Instabankin konttoria, joka vähentää toimitusjohtajan mukaan riskejä. Norjalaisten pankkien toimintaa suomessa hoidetaan pääsääntöisesti ulkomailta käsin. Instabank ilmoitti myöhemmin Helsingin Sanomille, että se on aloittanut toiminnan suomessa marraskuussa 2017. Norjassa yhtiö on toiminut jo vuoden 2016 lokakuusta. Sijoittajille tarkoitetussa materiaalissaan Instabank toteaa pyrkimyksensä olevan, luottojen myynnin aloittamisen suomalaisille vuoden 2018 alussa. Norjan pörssissä Instabank on listattu NOTC-listalle. Yhtiö on ilmoittanut, että sen ulkona oleva nettolainakanta on 110 miljoonaa euroa (1093 miljoonaa norjan kruunua), viime vuoden kolmannella neljänneksellä.
Vakuudettomia kulutusluottoja norjalaispankeilta
Suomen markkinoilla on aloittanut viime vuosina jo useita uusia norjalaispankkeja. Toiminnan maassamme on aloittanut ennen Instabankia, Monobank, Komplett bank ja Bank Norwegian. Kaikkien toimiala on vakuudettomat kulutusluotot. Uutena huipputuotteena nähdään nyt olevan ns. yhdistelmälainat, jossa asiakas hankkii suuren lainan ja maksaa sillä aiemmat pienet velat pois. Tavallisesti näissä verkossa haettavissa lainoissa lainasummat ovat 10 000 – 50 000 euroa. Pankkeja houkuttelee vipeissä ja kulutusluotoissa se, että niissä lainan korot ovat huomattavasti korkeampia kuin mitä yleinen korkotaso on. Tavallisin vuosikorko verkkolainoissa on 20-50 %, lainojen ollessa alle 10 000 euron suuruisia ja 12 – 20 prosenttia yli 10 000 euron luottosummissa. Tavallisimmin suurimmat korot ovat koskeneet pienimpiä lainoja. Lainan hankkimisen houkuttimena on joissain tapauksissa käytetty lyhennyspakottomuutta, jossa kulutusluotosta tarvitsee lyhentää vain korot ja kulut aina siihen asti, kun velallinen täyttää 65-vuotta.
Kulutusluottoja hankitaan aina vain enemmän
Finanssivalvonta on ilmoittanut kesäkuussa 2017, että kulutusluottojen määrä kasvaa vuosittain noin 14 prosenttia. Aiemman vuoden nousu oli vain alle 10 prosenttia. Suomessa lainojen kysynnän arvellaan lisääntyvän esimerkiksi siitä, ettei luottoyhtiöillä ole tietoa asiakkaan jo aiemmin hankkimista lainoista. Lainan saamiseksi riittää, että luottotiedot ovat kunnossa. Luottoa voi siis helposti saada aiempien luottojen päälle. Suomessa ei ole käytössä positiivista luottorekisteriä, josta selviäisi asiakkaan aiemmat luotot ja niiden yhteismäärä. Lainapalvelut ovat hakeneet tähän asti ongelmaan ratkaisua Asiakastiedon palvelua käyttämällä. Tämä on myöhemmin muodostanut luotonantajien ringin, johon luotonmyöntäjä voi lähettää kyselyn yksittäisestä asiakkaasta mukana oleville palveluille ja tiedustella, onko tämä saanut lainaa tai ylipäätään hakenut lainaa joltain muulta ringin jäseneltä viimeisen puolen vuoden ajalta. Saatua tietoa ei kuitenkaan rekisteröidä mihinkään. Tällä hetkellä on ongelmallista, että vain tämä ringin tiedossa oleva asiakastieto saattaa nostaa luottojen korkotasoa lisää ja tuoda lainanottajia luokitteleville yhtiöille muhkeita katteita.
Tarvitaanko positiivista luottorekisteriä?
Oikeusministeriö on jälleen ilmoittanut käynnistävänsä selvityksen positiivisen luottorekisterin tarpeesta. Ilmoitus on tehty joulukuussa 2017 ja oikeusministeri Antti Häkkinen katsoo selvityksen olevan välttämätön. Uutta selvitystä tekemässä ovat yritysoikeuden professori Erkki Kontkanen ja asianajaja Jukka Lång. Selvityksen on määrä valmistua kesäkuu 2018 loppuun mennessä. Aiempi Oikeusministeriön tilaama selvitys on tehty vuonna 2013, professori Ahti Saarenpään toimesta. Tuolloin positiiviselle luottorekisterille ei nähty tarvetta. Finanssiala on päätynyt keväällä 2017 kannattavansa positiivista luottorekisteriä. Luottorekisteriä on myös kuvattu ”kovasti vanhentuneeksi” tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnion sanoin. Aarnio näkee kulutusluottoihin liittyvien ongelmien olevan pikemminkin vastuullisten luotonantotapojen huono noudattaminen. Hän pitää velallisten ylivelkaantumishuolia tässä tapauksessa hurskasteluna.
Haluaisitko säästää, mutta et ole onnistunut siinä? Esimerkiksi näillä Laina.fi:n säästövinkeillä pääset alkuun. Laina.fi:n mukaan ensimmäinen askel säästämiseen on suunnitelmallisuus. Tarkkaile menojasi ja kirjaa tulot ja menot ylös – äläkä huijaa! Jos huomaat, että rahaa kuluu liikaa tai haluat säästää, se on helpompaa, kun kaikki tulot ja menot ovat paperilla selkeästi. Mieti sen jälkeen seuraavia säästövinkkejä. Jos ruokaan kuluu paljon rahaa, kokeile tehdä koko viikon ruokalista ja ostaa kaikki tarvittava kerralla kaupasta. Jos käy joka päivä kaupassa, myös mahdollisuus turhiin heräteostoksiin on useammin. Ruoka kannattaa tehdä mahdollisimman pitkälti itse ja välttää kalliita eineksiä. Ruokaa voi tehdä kerralla enemmän ja pakastaa loput, jos ei halua syödä samaa ruokaa monta päivää. Kun on vaateostosten aika, tutki ensin, löytyykö vaatekaapista vanhoja vaatteita, joita voi vielä käyttää. Niitä voi ehkä piristää tuunaamalla tai korjaamalla. Usein pitää paikkaansa myös sanonta, että köyhän ei kannata ostaa halpaa (ja huonoa). Laatuun panostamalla säästää, ja laatuvaatteiden hoitoon kannattaa panostaa. Laatuvaatteita kannattaa katsella etenkin alennusmyynneistä ja myös kirpputoreilta.
Ongelma ei täysin pikavippien syytä
Pikavipit ovat osa nuorten velkaantumisen ongelmaa, muttei kuitenkaan koko totuus. Esimerkiksi pakollisen tietokoneen hankinta voi jo johtaa nuorella aikuisella velkakierteeseen. Kierrettä voi olla aluksi vaikea huomata. Nuorten suurimmaksi talousongelmaksi mainitaan juuri valmistuneen Mun talous – raportin mukaan talouden hallitsemattomuus. Mun talous – on useiden nuorisotyötä tukevien järjestöjen yhteistyössä valmistunut katsaus nuorten velkaantumiseen. Asiaa on selvitetty vuosina 2013 – 2017. Hankkeessa yhteistyötä tekivät Takuusäätiö, Nuorisosäätiö, Nuorisoasuntoliitto sekä Suomen setlementtiliitto. Tilastokeskusken tulonjakotilastoa tarkastelemalla on saatu käsitys siitä, että nuoret ovat olleet pitkään suurin perusturvan varassa elävä väestönosa. Nuorilla tarkoitetaan tässä yhteydessä alle 30 -vuotiaita. On havaittu, ettei nuorilla ole tarpeeksi hyvää kuvaa omasta taloudellisesta tilanteesta, joka johtaa esim. liian positiiviseen kuvaan käytössä olevista varoista. Mun talous – hankkeen perustavoitteena onkin ollut edistää nuorten taloustietoa ja luonnollisesti myös pyrkiä ennaltaehkäisemään talousongelmia. Netistä haettavien pikavippien on nähty olevan huomattava osa ongelmaa, mutta ei lainkaan ainoa ongelmia aiheuttava tekijä, käy ilmi projektipäällikkö Ville Kujanpään haastattelusta. Pikavippifirmojen mainonnan on kuitenkin katsottu olevan huomattavan houkuttelevaa, joka kannustaa ihmisiä tavoittelemaan epärealistisia unelmia. Nuorten olisikin hyvä saada lisää tukea taloudellisen hallinnan saavuttamiseksi.
Raportin perusteella toimenpide-ehdotukset
Raportin esittelemät seitsemän toimenpide-ehdotusta ovat seuraavat:
- Sosiaaliset luototusmuodot käyttöön valtakunnallisesti ennaltaehkäisemään nuorten velkaantumista ja syrjäytymistä
- Palvelulupaus nuorten pääsystä kuntien talousneuvontaan
- Lisää nuorille soveltuvia taloudenhallinnan välineitä
- Raha-asiat puheeksi siellä, missä nuoria kohdataan
- Positiivinen luottotieto käyttöön velkakierteiden estämiseksi
- Itsenäistyvälle nuorelle parempaa tukea asumiseen ja rahankäyttöön
- Kansallinen strategia nuorten taloudellisen lukutaidon edistämiseksi
Kaikkien toimenpiteiden tarkoituksena on parantaa nuorten oman talouden hallintaa sekä kehittää taloudellista lukutaitoa. Ensimmäinen toimenpide-ehdotus suosittaa ns. sosiaalisten luototusmuotojen lisäämistä. Tähän perusteena on se, että erityisesti nuoret joutuvat helpommin velkakierteeseen suurempien pakollisten hankintojen tullessa kohdalle. Erityisesti kohtuuhintaisilla luotoilla olisi nuorten ja pienituloisten keskuudessa tarvetta. Tällä hetkellä kertaluoteista sosiaalista pienlainaa on tarjolla vähän. Markkinoilla on kunnostautunut lähinnä Takuusäätiö, vaikka raportti tuo ilmi näille lainoille olevan laajempi tarve. Toinen välitön tarve olisi yleisen talous- sekä velkaneuvonnan pääsemisen helpottaminen ja yleensäkin ehkäisevän talousneuvonnan lisääminen juuri riskiryhmässä olevien nuorten kohdalla.
Lainayhtiö Ferratum kannattaa positiivisen luottorekisterin perustamista. Aiheesta kirjoitettiin yhtiön blogissa alkuvuodesta. Lainaa myönnettäessä hakijan taloudelliset olosuhteet tulisi arvioida parhaalla mahdollisella tavalla, jotta luotonantajan vastuullisuus toteutuisi eikä hakijalle myönnettäisi hänen maksukykynsä ylittävää lainaa. Käytännössä luottopäätös joudutaan kuitenkin tekemään hakijan itse ilmoittamien tulojen ja velkojen pohjalta, sillä luotonantajalla ei ole tällä hetkellä täysin luotettavaa tapaa todentaa kuluttajan ilmoittamia tietoja, kirjoittaa Ferratum. Tilanteeseen voisi auttaa positiivinen luottorekisteri, joka antaisi ajantasaiset tiedot lainaa hakevan kokonaisvelkatilanteesta. Tällä hetkellä luotonmyöntäjillä on käytettävissään vain negatiivisia luottotietoja eli tietoja maksuhäiriömerkinnöistä. Maksuhäiriömerkintä kuitenkin paljastaa ylivelkaantumisen hyvin myöhään, ja kuluttaja on saattanut velkaantua kuukausien ajan, ennen kuin maksuhäiriömerkintä estää uusien luottojen saannin. Niinpä luotonmyöntäjät eivät ehdi reagoida velkaantumiseen ajoissa. Ferratum huomauttaa, että maksuhäiriömerkintöjen määrä lähenee edellisen laman pahimpia lukemia, ja siksi olisi tarvetta siirtyä järjestelmään, jonka avulla ylivelkaantuminen voitaisiin havaita riittävän ajoissa. Tällä hetkellä luotonantajilla ei Ferratumin mukaan ole mitään luotettavaa tapaa selvittää, kuinka paljon velkaa hakijalla on ennestään. Ferratum arvioi, että positiivinen luottorekisteri laskisi myös lainojen hintaa, sillä sen myötä luotonantajan luottoriski laskisi. Eikä lainan myöntäminen ylivelkaantuneelle ole sen paremmin lainayhtiön kuin kuluttajankaan edun mukaista.
Korkein hallinto-oikeus on linjannut, että luottoyhtiö ei saa hankkia asiakkaiden verotustietoja suoraan verottajalta teknisen järjestelmän avulla. Asiasta kertoo Helsingin Sanomat. Luottoyhtiö olisi halunnut yhteyden verottajan järjestelmään, jotta se voisi tarkistaa lainaa hakevien asiakkaidensa tiedot. Kyse olisi ollut julkisista tiedoista. Luottoyhtiön pyyntö hylättiin, koska laissa ei ole säädetty, että viranomaisten rekisteristä voitaisiin luovuttaa tietoa teknisen käyttöyhteyden avulla. Jos yhteys olisi, luottoyhtiö voisi katsoa kaikkien suomalaisten verotietoja, mutta lain mukaan se voi saada sähköisesti tietoja pelkästään omista asiakkaistaan. Luottoyhtiöllä on oikeus saada asiakkaidensa verotiedot sähköisessä muodossa esimerkiksi suojattuna sähköpostina, mutta suoraa sähköistä yhteyttä verotietojärjestelmään korkeimman hallinto-oikeuden päätös ei salli.
Etenkin lapsiperheissä syksy tietää monenlaisia kulueriä, kirjoittaa Limiitti.fi:n Laura yrityksen Kaffepaussi-blogissa. Tulee suurempia ja pienempiä ostoksia, kun koulu ja harrastukset alkavat ja kenkä- ja vaatevarastoa joutuu ehkä uusimaan. Jos haluaa aloittaa syksyn säästöbudjetilla, on onneksi mahdollista valita kirpputori, joilta voi löytää myös vähän käytettyjä vaatteita etenkin lapsille. ”Jos on aikaa ja jaksaa nähdä sen vaivan, säästää kirppareita kiertämällä hyvänkin summan rahaa”, kirjoittaa Limiitti.fi:n Laura. Isommille lapsille vanhemmat joutuvat hankkimaan uutta vaatetta monta kertaa vuodessa, sillä vaatteet ovat kovassa käytössä. Blogissa muistutetaan, että vaatevarastojen uusiminen kannattaa keskittää alennusmyyntien aikaan. Hyöty voi olla merkittävä, kun jaksaa kierrellä ja vertailla hintoja alennusmyyntien sattuessa kohdalle. Syksyä piristää uuden harrastuksen aloittaminen, mutta jäsenyyksiin, maksuihin ja varusteisiin kuluu tietysti rahaa. Toisaalta uusi harrastus onkin usein hintansa arvoinen.
Livekasinot ovat nettikasinoiden mielenkiintoisimmista ilmiöistä ja ne ovat nykyään erittäin suosittuja. Ne ovat olleet olemassa jo pitkän tovin, mutta teknologinen kehitys on mahdollistanut niiden todellisen olemassaolon vasta muutaman viime vuoden aikana. Tutustumme livekasinoiden maailmaan tarkemmin tässä artikkelissa.
Livekasinoiden taival on ollut jo lähes 15 vuotta, sillä ensimmäiset versiot julkaistiin vuoden 2007 tietämillä. Tuolloin internet ja siihen liittyvä teknologia oli erittäin vaatimatonta nykyaikaan verrattuna, eikä se kuulunut läheskään monen nettikasinon perusvalikoimiin. Nykyään asiat ovat toisin ja livekasinot ovat lyöneet todella läpi nettikasinoiden maailmassa.
Livekasinoiden kehitys
Livekasinot ovat nykyisin erittäin suosittu pelimuoto ja sitä tarjoaa monet laadukkaat nettikasinot. Esimerkiksi Galaksinon livekasinoon voi tutustua tästä linkistä: https://www.galaksino.com/fi/live-casino.
Uhkapelaamista on harrastettu iät ja ajat, mutta nettikasinot toivat rahapelaamisen monen ihmisen ulottuville. Internet on mahdollistanut pelaamisen ilman, että sitä varten tarvitsee matkata erikseen siihen keskittyviin pelipaikkoihin. Helposta pääsystä huolimatta nettikasinot eivät ole välttämättä pystyneet tuomaan kaikkia kasinohallien tarjoamia ominaisuuksia laitteiden ääreen.
Teknologian kehittyessä nettikasinot ovat pystyneet ottamaan askeleita lähemmäs kohti autenttista kasinokokemusta. Tämä on ollut mahdollista paremman nettiyhteyden ja laitteiden avulla, jotka ovat edistäneet livekasinoita ja niiden mahdollisuuksia. Nykyisin livekasinoa voi pelata monella nettikasinolla ja niissä yhdistyy hienosta helppous ja autenttisuus.
Helppous johtuu nettikasinoiden tuomasta välittömästä yhteydestä, jossa pelaamisen pariin pääsee kotisohvalta käsin. Autenttisuus syntyy puolestaan siitä, että livekasinoissa voi nauttia oikean ihmisen isännöimästä tai emännöimästä pelistä, jossa kortit suhisevat pelipöydällä. Pelaajien kanssa voi keskustella pelin aikana tai yhteyttä voi ottaa myös itse jakajaan.
Livekasino on esimerkki ideasta, joka on ottanut aikansa kehittyäkseen kunnolliselle tasolle. Idean tasolla se on ollut selkeä jo vuosikausien ajan, mutta oikeanlaista tekniikkaa on jouduttu odottamaan tovi jos toinenkin. Nykyään sulavuus, kuvanlaatu ja reaaliaikaisuus vastaavat livekasinoiden vaatimuksia, jolloin niissä on mielekästä pelata.
Livekasinon ja nettikasinoiden eroavaisuudet
Livekasinoita on nykyään runsaasti ja niiden joukossa esiintyy muiden nettikasinoiden tapaan melkoista vaihtelua. Sen takia sopivan livekasinon valintaan kannattaa käyttää hieman aikaa ja paneutumista. Livekasinoissa painotetaan myös tiettyjä ominaisuuksia, jotka mahdollistavat sujuvan ja miellyttävän pelaamisen.
Pelivalikoima ei ole niin suuressa keskiössä livekasinoilla verrattuna perinteisempiin nettikasinoihin. Ne ovat melko lailla samoja joka paikassa. Sen sijaan pelipaikan toimivuuteen kannattaa kiinnittää enemmän huomiota. Tässä auttaa pohtimalla sellaista livekasinoa, jossa viihtyy muutoinkin.
Pelaaminen ei eroa käytännössä ollenkaan livekasinoilla, mutta koneen sijasta pöytiä johtaa oikea ihminen. Tämä voi tehdä pelin temposta hitaampaa, mikä voi autenttisuutta kaipaavalle pelaajalle olla hyvä uutinen. Livekasinoiden voitot ja tappiot ovat samat kuin muissa nettikasinoissa. Perusperiaatteet ovat siis melko samat, mutta peliä johtaa oikea henkilö ja pelaaminen edellyttää usein toimivia laitteita.
Suomen pankin tilastot paljastivat, että kotitaloudet ottivat reilusti uusia lainoja kulutustarkoituksiin loppuvuodesta 2017. Tilastojen perusteella kulutusluottojen kokonaismäärien vuosikasvu on ollut tuolloin 5,7 prosenttia ja lainakannan kasvu on ollut kiivaampaa, kuin edellisenä vuonna tähän aikaan tarkasteltuna. Velkaantumisen kasvu viittaa kuluttajien luottamuksen kasvaneen omaa talouttaan kohtaan. Vuonna 2017 kuluttajaluottamus onkin ollut poikkeuksellisen vahvaa, kertoo Tilastokeskus. Ei ole siis ihme, että kotitaloudet ovat ottaneet kulutusluottoa jo lähes 19 miljardin euron arvosta. Tästä summasta 15,2 miljardia, eli noin 80 prosenttia, on peräisin toimintaansa Suomessa pyörittäviltä lainalaitoksilta. Pieni osa lopusta lainaamisesta on peräisin vertaislainaajilta, tätä suuremmat siivut sen sijaan ovat muilta rahoitusalan laitoksilta, sekä sellaisilta lainapalveluilta, joiden toimintaa pyöritetään maamme rajojen ulkopuolella.
Myös asuntolainoja hankitaan aina vain enemmän
Asuntolainojen hankkiminen ei kuitenkaan ole niin kiivaassa kasvussa kuin kulutusluotot. Uusien, kotitalouksien hankkimien asuntolainojen määrä oli marraskuussa 1,6 miljardia euroa, joka tarkoittaa 2,3 prosentin nousua lainakantaan, verrattuna edelliseen vuoteen. Kotitalouksien hankkimien asuntolainojen laskennallinen marginaali oli 0,95 % ja lainojen keskimääräinen korko 0,97%. Yhteenlaskettuna kotitalouksien lainamäärät olivat marraskuun, tilastojen mukaan, 126 miljardia euroa. Kotitalouksilla on myös talletuksia, joiden yhteissummaksi arvioidaan n. 82 miljardia euroa.
Kuluttajien ja kansalaisten paine ajaa eduskuntaa pikavippien korkojen kuriin laittamiseksi. Pikavippien korkokattojen säätäminen on poikinut harvinaisen lakialoitteen. Jokainen kahdeksasta eduskuntaryhmästä on esittänyt lakialoitteissaan huolta pikavippien nykyisen korkokaton toimivuudesta. Lakialoitteissa esitetään kuluttajasuojalain muuttamista niin, ettei ylisuurten korkojen periminen pikavipeistä olisi mahdollista enää tulevaisuudessa. Korkokattoa sovellettaisiin esityksen mukaan kaikissa alle 2000 euron lainoissa. Tälläkin hetkellä korkokatto on voimassa alle 2000 euron lainoissa. Se on määritelty 50 prosenttiyksiköksi, joka tulee pankin peruskoron päälle. Toistaiseksi luottoja myöntävät yritykset ovat pystyneet kiertämään kattoa, myöntämällä luottolimiitti-nimellä kulkevia lainatuotteita. Näissä lainoissa asiakkaalla on mahdollisuus nostaa lainaa yli 2000 euroa. Kuitenkin, vaikka asiakkaan tarvitsema lainasumma jää alle 2000 euroon, laina ei ole korkokattosäätelyn piirissä. Tämä on voinut johtaa hyvin suurien korkojen perimiseen, myös pienillä lainasummilla. Ylimmillään tällaisten lainojen korot ovat olleet yli 400 prosenttiyksikköä. Aloitteessa vaaditaankin, että lainan korko määräytyy nimenomaan lainamäärän mukaan, ei lainalimiitin ylärajan mukaisesti. Katsotaankin, että korkokaton kiertäminen edellä mainituin tavoin, on lisännyt suomalaisten maksuhäiriöitä. Viime vuoden kesäkuussa maksuhäiriöitä oli jo peräti 8,4 prosentilla maamme aikuisista. Maksutaakkaan tuovat lisäkorotusta erilaiset viivästyksestä ja perinnästä aiheutuneet kustannukset. Vaikka tämän hetkinen tilanne kahdeksasta samansisältöisestä aloitteesta on harvinainen, historiasta löytyy vastaavaa aloiteinnokkuutta. Tällä tavoin aloitteelle saa hankittua nopeasti allekirjoituksia ja aloitteen krediitit jakautuvat eri puolueiden kesken. Lakialoite keräsikin hyvin pienessä ajassa tuen yli 130 kansanedustajalta, tämä tarkoittaa hyviä mahdollisuuksia lain hyväksytyksi tulemiseen. Ongelmana lakialoitteessa on ollut, että ne unohtuvat toisinaan valiokuntien arkistoihin, vaikka aloitteella olisi vankka kannatus. Nykyinen kuluttajasuojalakiin toivottu muutos ei ole ensimmäinen laatuaan. Edellisen kerran lakia korjattiin vuonna 2013 asettamatta korkokatto alle 2000 euron lainoille. Lakiin jääneen porsaanreiän vuoksi, pikavippien korkokatto ja säätely on otettu uudestaan käsittelyyn. Aiemmin eduskunnassa on kannatettu myös aloitetta pikavippien kokonaan kieltämisestä.
Vertaislainaaminen on kasvussa Suomessakin, mutta toistaiseksi alaa ei juuri säännellä. Fellow Finance -vertaislainayrityksen toimitusjohtaja Jouni Hintikka kertoo, että vertaislainabisnes on kasvanut Suomessa kolmen vuoden aikana merkittävää tahtia. Suomen vertaislaina-ala on silti vielä pientä verrattuna esimerkiksi Britannian ja Yhdysvaltojen vertaislainamarkkinoihin. Muualla vertaislainojen korotkin ovat halvempia. Suomessa vakuudeton pankkilaina on vielä toistaiseksi todennäköisesti halvempaa kuin vertaislaina. Yhdysvalloissa vertaislainoja tilaavat esimerkiksi velkaantuneet, jotka haluavat maksaa pikavipit pois halvemmalla vertaislainalla sekä toimintaansa aloittelevat yritykset, jotka eivät saa muuta rahoitusta. Vertaislainaamista koskee tällä hetkellä kuluttajansuojalaki, mutta se pätee vain lainoja välittävään yritykseen. Itse lainoihin laki ei yllä, sillä ne ovat yksityishenkilöiden välisiä. Oikeusministeriössä valmistellaan kuitenkin parhaillaan lakiuudistusta, jossa vertaislainaajien velvollisuudet on määritelty tarkemmin. Valtiovarainministeriön virkamies kommentoi, että rahoitusalan monipuolistuminen nähdään positiivisena asiana. Vertaislainat edustavat vaihtoehtoisia rahoitusmarkkinoita, joilla saadaan lisää kilpailua ja uusia sijoituskohteita.
Pitäisi ostaa lahjoja tai tekisi mieli lomamatkalle, mutta rahaa ei ole. Tulee houkutus vinguttaa luottokorttia tai tilata pikavippi tai kulutusluotto. Elämän rahoittamisessa luotolla on kuitenkin riskejä. Saituri-blogia pitävä Antti Rinta-Loppi sanoo Helsingin Sanomissa, että luottokortti ei oikeasti ole tarpeellinen juuri kenellekään. Ainoa tapa muodostaa terve suhde luottokorttiin saattaa hänen mukaansa olla luotto-ominaisuudesta luopuminen. Luottokorttia voi käyttää myös terveellä tavalla, mutta se vaatii suunnitelmallisuutta. Toisaalta suunnitelmallisesti eläessä luottoa ei luultavasti tarvitse, sillä pahoja päiviä varten on säästetty jo ennakkoon. Luottojen avulla haetaan yleensä joustovaraa talouteen, mutta tässäkin riskittömin vaihtoehto olisi Rinta-Lopin mukaan itse säästetty puskurirahasto. Joustavuuden lisääntymisen sijaan luoton käyttö voi päinvastoin tehdä taloudesta jäykemmän, koska silloin tulevaisuuden tulot on jo käytetty. Ostokset on aina maksettava ennemmin tai myöhemmin. Rinta-Lopin mukaan joustavuutta saa talouteen paremmin, kun säästää rahaa jo etukäteen.
Jos pikavippien tai muiden luottojen tilaaminen lähtee joskus käsistä, mutta olet kuitenkin onnistunut säilyttämään luottotietosi, voit hillitä impulsiivista pikavippien ottamista vapaaehtoisella luottokiellolla. Aivan kokonaan luottokielto ei estä luoton hankkimista, mutta se hidastaa sitä. Luottokiellon hankkija saa todistuksen, jolla hän voi tarvittaessa ilmoittaa, että kyse on vapaaehtoisesta kiellosta. Näin tarpeellisten asioiden hoitaminen ei esty, mutta esimerkiksi pikavipin tilaaminen humalassa jää todennäköisesti haaveeksi. Luottokiellosta on apua myös silloin, jos lompakko tai henkilötiedot varastetaan. Silloin varas ei voi käyttää tietoja ainakaan lainan nostamiseen. Tavallisin tapa käyttää luottokieltoa onkin hankkia se välittömästi lompakkovarkauden tai lompakon kadottamisen jälkeen. Luottokielto ei täysin suojaa identiteettivarkauksilta, sillä identiteettivaras voi löytää uhrin käyttäjätiedot esimerkiksi huolimattomasti roskikseen heitetystä laskusta ja käyttää tietoja pikavipin tilaamiseen tai verkko-ostosten tekemiseen.
Pienikokoisia vertaislainoja tarjonnut lainayhtiö Trustbuddy on keskeyttänyt toimintansa. Trustbuddyn hallitus kertoi, että yhtiö on haettu konkurssiin vararikon takia. Lainoja ei Trustbuddy.fi-sivustolta voi enää hakea. Yhtiön edellisessä johdossa epäillään väärinkäytöksiä, eikä toiminnan jatkaminen ole mahdollista sen vuoksi, mitä sisäisessä selvityksessä on käynyt ilmi. Koska kyseessä oli vertaislainapalvelu, palveluun saattoi sijoittaa rahaa, joita palvelu lainasi eteenpäin. Sijoittajien oli tarkoitus saada voittoa sijoituksistaan. Trustbuddyyn tehtyjä sijoituksia on yhtiön uuden johdon mukaan kateissa noin 4,7 miljoonan euron edestä. Trustbuddy tunnetaan muun muassa siitä, että palvelun kautta oli mahdollista saada pikavippi ilman kuluja, mikäli maksoi lainan takaisin kahden viikon kuluessa.
Lähes jokainen nuori tai nuori aikuinen on joskus lainannut rahaa kaverilta, uutisoi Suomen Asiakastieto viime keväänä. Asiakastiedon teettämän TarkkaFyrkka-kyselyn tulosten perusteella 85 prosenttia kyselyyn vastanneista 15 – 24 -vuotiaista oli lainannut joskus rahaa kaverilta. Asiakastiedon mukaan nuoret tottuvat lainaamisen kulttuuriin ottaessaan toisilta pikalainaa heti, kun tarve ilmenee, vaikka kyse onkin vain pienistä 5 – 10 euron summista. Täysi-ikäistymisen jälkeen mahdollisuudet saada lainaa paranevat, ja maksuongelmia voi tulla, jos lainaamisen perusasiat eivät ole hallussa. Alle 20-vuotiaiden maksuhäiriömerkinnät ovat laskussa, mutta nuorten taloustaitoja pitäisi Asiakastiedon mukaan edelleen kehittää. Noin 5000 alle 20-vuotiaalla on maksuhäiriömerkintä, ja se vaikeuttaa merkittävästi itsenäisen elämän aloittamista vuokra-asunnon hankkimisesta lähtien. TarkkaFyrkka-kyselyn vastaajat kokivat olevansa vastuullisia rahankäyttäjiä, mutta osa vastaajista tunnisti, että rahaa kuluu päihteisiin tai energiajuomiin enemmän kuin he toivoisivat. Moni vastaaja on myös huomannut itsessään tai kavereissa tuhlaajan piirteitä.
Suomalaiset ovat ottaneet vippejä ja lainoja entistä enemmän. Suomen Pankin mukaan suomalaisten kotitalouksien kulutusluottojen määrä on kasvussa. Suomalaisilla on nyt kulutusluottoja 14 miljardilla eurolla. Luottojen määrä kasvoi elokuussa neljän prosentin vauhdilla. Kulutusluotoista noin kolmannes on tili- ja korttiluottoja. Vakuudettomien kulutusluottojen korko oli elokuun lopussa 6,35 prosenttia vuodessa ja vakuudellisten luottojen 2,90 prosenttia. Valtaosa eli 90 prosenttia suomalaisten kulutusluotoista on peräisin pankeista. Asuntolainoja otettiin elokuussa 1,3 miljardilla eurolla. Määrä on suunnilleen sama kuin viime vuonna samaan aikaan. Yrityslainoja taas otettiin 1,6 miljardilla. Yrityslainojen keskikorko oli 2,13 prosenttia ja uusien asuntolainojen keskikorko 1,47 prosenttia.
Hätätilanteessa voi olla joskus tarpeen turvautua lainaan, mutta työttömälle luoton saaminen voi olla haasteellista. Äkilliset taloudelliset vaikeudet tuottavat työttömälle vielä enemmän huolia kuin työssäkävijälle. Yle uutisoi pariskunnasta, josta toinen elää ansiosidonnaisella työttömyystuella ja toinen on eläkeputkessa. Kun pariskunnan talon salaojat muutama vuosi sitten rikkoutuivat ja kellari alkoi tulvia, ei katastrofi ollut kaukana. Pariskunta kertoo Ylelle, että korjaustöihin yritettiin saada lainaa useista pankeista, mutta turhaan. Lopulta yksi pankki suostui myöntämään luoton. Laina on maksettu ensi keväänä. Tällä hetkellä pariskunta ostaa kaupasta vain välttämättömimmät ja toivoo, ettei mikään tärkeä esine mene rikki. Unettomiin öihin ei työttömyys ole kuitenkaan johtanut, ja pariskunta uskoo, että rahat riittävät.
Tuliko otettua pikavippi, jota et saa maksettua? Onko puhelinlasku jo kuukauden myöhässä? MTV.fi selvitti, miten ulosottoon päädytään. Kovin epätavallista ei ulosotossa oleminen ole, sillä viime vuonna jo noin puoli miljoonaa suomalaista oli ulosoton asiakkaana. Maksamaton lasku voi johtaa ulosottoon, mutta velkoja päättää itse, aletaanko velkaa periä ulosoton kautta. Lasku ei siis mene ulosottoon automaattisesti. Aivan pienistä maksuista ulosottoon mennään vain harvoin. Osa laskuista, kuten verot ja muut julkisoikeudelliset maksut, ovat suoraan ulosottokelpoisia. Ne voidaan lähettää ulosottoon ilman tuomioistuimen päätöstä. Muussa tapauksessa velkojan pitää hakea käräjäoikeudelta tuomiota, josta velallisella on oikeus valittaa. Kun lasku lopulta etenee ulosottoon, on velallisella edelleen mahdollisuus maksaa lasku vapaaehtoisesti. Ulosotossa velkaa peritään ulosmittaamalla henkilön tuloja tai omaisuutta, kunnes velka on maksettu tai se vanhenee. Jos omaisuutta tai tuloja ei löydetä, velallinen todetaan varattomaksi. Varattomuudesta saa merkinnän luottotietorekisteriin, ja merkinnästä on yleensä haittaa arkielämässä. Ulosoton maksimikesto on 15 vuotta. Se voi kuitenkin kestää 20 vuotta, mikäli velkoja on yksityinen henkilö tai saatavia peritään sellaisen rikoksen vuoksi, josta on tuomittu vankeutta. Esimerkiksi verovelka vanhenee kuitenkin viidessä vuodessa. Harva tietää, että ulosotosta on mahdollista saada pankkilainan lyhennysvapaan kuukauden kaltaista vapaata. Pienten tulojen vuoksi voi saada kaksi vapaakuukautta vuodessa, ja myös tarveharkintaista vapaata voidaan myöntää.
Kirkkonummella on noussut kohu uudesta pakolaiskeskuksesta, jonne sijoitetaan väliaikaisesti jopa 250 turvapaikanhakijaa Helsingistä. On paljastunut, että verottaja on hakenut pakolaiskeskuksen taustayritystä konkurssiin tänä keväänä, ja että yrityksellä on maksamattomia saatavia yli 8000 euron edestä. Konkurssihakemuksesta huolimatta maahanmuuttoviranomaiset tekivät yrityksen kanssa sopimuksen. Helsingin Uutiset kertoo, että yrityksen taustalla toimii aiemmin pikavippialalla ollut Tuomo Mäki. Mäen yrityksiä epäiltiin koronkiskonnasta ja osakeyhtiörikkomuksesta vuonna 2010. Mäen pikavippitausta ei ollut maahanmuuttoviranomaisten tiedossa. Viranomaiset korostavat, että sopimus yrityksen kanssa on ainoastaan kolme kuukautta voimassaoleva väliaikainen sopimus. Vastaanottokeskusta hoitava yritys jouduttiin valitsemaan kiireisesti, sillä muita paikkoja ei löytynyt riittävän nopeasti. Tarve uusille vastaanottokeskuksille on kova, sillä Helsingin keskukset ovat täynnä. Uusia vastaanottokeskuksia avattaessa maahanmuuttoviranomaiset aikovat tutkia yritysten taustat tarkasti.
Kesäloma ei pistä suomalaisia törsäämään, selviää lainayhtiö Ferratumin Eurooppalaisesta Kesäbarometrista. Barometri toteutettiin 17 Euroopan maassa. Ferratumin mukaan suomalainen kuluttaa kesälomaansa keskimäärin kolmanneksen tuloistaan, mikä on selkeästi vähemmän kuin eurooppalaisten keskiarvo, 47,2 prosenttia. Toisaalta suomalaisten lomaansa kuluttama rahasumma on tutkittujen maiden kuudenneksi suurin, 795 euroa. Eniten rahaa lomailuunsa törsäävät Baltian maiden, Espanjan ja Bulgarian kuluttajat. Vertailun kärjessä on Viro, jossa lomaan käytetään jopa 60 prosenttia käytettävissä olevista tuloista. Lähes kaikissa vertailun maissa suurin menoerä oli matkailu kotimaassa. Näin oli myös Suomessa. Toiseksi eniten suomalaiset käyttävät kesällä rahaa juhliin, kuten häihin ja grillijuhliin. Myös baarit ja ravintolat nielevät suomalaisten kesälomabudjettia. Vain muutamassa maassa muut kulutuskohteet olivat kotimaan matkailua suositumpia. Bulgariassa ja Latviassa eniten rahaa kului puutarhaan ja mökkeilyyn. Saksassa vaateostokset veivät isoimman siivun, 14 prosenttia, kesäbudjetista. Hollantilaiset ovat ainoita, jotka käyttävät eniten rahaa ulkomaanmatkailuun, sillä siihen kului 17 prosenttia budjetista. Kolmannes eurooppalaisista vastaajista ilmoitti käyttävänsä tänä kesänä enemmän rahaa kuin viime vuonna. Suomalaisista vastaavaa ilmoitti ainoastaan 10 prosenttia. Vaikka suomalaiset käyttävät kesälomaansa melko paljon rahaa, ei kesän kulutus kuitenkaan poikkea normaalista yhtä paljon kuin matalamman tulotason maissa.
Sosiaalista luottoa aiotaan tarjota aiempaa laajemmin, kertoo Yle. Tällä hetkellä sosiaalisia luottoja saa lähinnä suurissa kaupungeissa, mutta toimintaa ollaan aloittamassa myös Kainuussa. Sosiaalinen luotto on eri asia kuin pikavippi tai kulutusluotto, sillä sosiaalisia luottoja tarjoavat kunnat. Luottoa myönnetään sosiaalisin perustein esimerkiksi velkakierteen katkaisemiseksi, terveydenhoitokuluihin tai kodin hankintoihin. Luoton määrä on enintään 5000 euroa, ja siitä perittävä korko on hyvin matala. Ylen mukaan suurten kaupunkien kokemukset sosiaalisesta luotosta ovat olleet hyviä. Toisin kuin pikavippejä ja muita kulutusluottoja, sosiaalista luottoa voi usein saada myös sellainen henkilö, jolla on maksuhäiriömerkintä. Edullisen luoton avulla velkaantunut ihminen voi saada asiansa järjestykseen, ja matalan koron ansiosta sosiaalinen luotto ei syvennä velkakierrettä. Tietoa oman kunnan tarjoamasta sosiaalisesta luotosta voi kysyä esimerkiksi talous- ja velkaneuvonnasta tai sosiaalitoimistosta. Myös Takuu-Säätiö myöntää sosiaalista luototusta.