Norjalaisia pankkeja on viime aikoina kiinnostanut suomalaiset kulutusluotot ja pikavipit. Kulutusluottoja myöntävä norjalainen Instabank on ilmoittanut verkkosivuillaan käynnistävänsä pankkitoiminnan suomessa. Yhtiön toimitusjohtaja Robert Berg näkee suomen tilanteessa yhtäläisyyksiä norjan muutaman vuoden takaiseen tilanteeseen ja kuvaa odotusten olevan korkealla Suomea kohtaan. Suomeen ei kuitenkaan perusteta Instabankin konttoria, joka vähentää toimitusjohtajan mukaan riskejä. Norjalaisten pankkien toimintaa suomessa hoidetaan pääsääntöisesti ulkomailta käsin. Instabank ilmoitti myöhemmin Helsingin Sanomille, että se on aloittanut toiminnan suomessa marraskuussa 2017. Norjassa yhtiö on toiminut jo vuoden 2016 lokakuusta. Sijoittajille tarkoitetussa materiaalissaan Instabank toteaa pyrkimyksensä olevan, luottojen myynnin aloittamisen suomalaisille vuoden 2018 alussa. Norjan pörssissä Instabank on listattu NOTC-listalle. Yhtiö on ilmoittanut, että sen ulkona oleva nettolainakanta on 110 miljoonaa euroa (1093 miljoonaa norjan kruunua), viime vuoden kolmannella neljänneksellä.

Vakuudettomia kulutusluottoja norjalaispankeilta

Suomen markkinoilla on aloittanut viime vuosina jo useita uusia norjalaispankkeja. Toiminnan maassamme on aloittanut ennen Instabankia, Monobank, Komplett bank ja Bank Norwegian. Kaikkien toimiala on vakuudettomat kulutusluotot. Uutena huipputuotteena nähdään nyt olevan ns. yhdistelmälainat, jossa asiakas hankkii suuren lainan ja maksaa sillä aiemmat pienet velat pois. Tavallisesti näissä verkossa haettavissa lainoissa lainasummat ovat 10 000 – 50 000 euroa. Pankkeja houkuttelee vipeissä ja kulutusluotoissa se, että niissä lainan korot ovat huomattavasti korkeampia kuin mitä yleinen korkotaso on. Tavallisin vuosikorko verkkolainoissa on 20-50 %, lainojen ollessa alle 10 000 euron suuruisia ja 12 – 20 prosenttia yli 10 000 euron luottosummissa. Tavallisimmin suurimmat korot ovat koskeneet pienimpiä lainoja. Lainan hankkimisen houkuttimena on joissain tapauksissa käytetty lyhennyspakottomuutta, jossa kulutusluotosta tarvitsee lyhentää vain korot ja kulut aina siihen asti, kun velallinen täyttää 65-vuotta.

Kulutusluottoja hankitaan aina vain enemmän

Finanssivalvonta on ilmoittanut kesäkuussa 2017, että kulutusluottojen määrä kasvaa vuosittain noin 14 prosenttia. Aiemman vuoden nousu oli vain alle 10 prosenttia. Suomessa lainojen kysynnän arvellaan lisääntyvän esimerkiksi siitä, ettei luottoyhtiöillä ole tietoa asiakkaan jo aiemmin hankkimista lainoista. Lainan saamiseksi riittää, että luottotiedot ovat kunnossa. Luottoa voi siis helposti saada aiempien luottojen päälle. Suomessa ei ole käytössä positiivista luottorekisteriä, josta selviäisi asiakkaan aiemmat luotot ja niiden yhteismäärä. Lainapalvelut ovat hakeneet tähän asti ongelmaan ratkaisua Asiakastiedon palvelua käyttämällä. Tämä on myöhemmin muodostanut luotonantajien ringin, johon luotonmyöntäjä voi lähettää kyselyn yksittäisestä asiakkaasta mukana oleville palveluille ja tiedustella, onko tämä saanut lainaa tai ylipäätään hakenut lainaa joltain muulta ringin jäseneltä viimeisen puolen vuoden ajalta. Saatua tietoa ei kuitenkaan rekisteröidä mihinkään. Tällä hetkellä on ongelmallista, että vain tämä ringin tiedossa oleva asiakastieto saattaa nostaa luottojen korkotasoa lisää ja tuoda lainanottajia luokitteleville yhtiöille muhkeita katteita.

Tarvitaanko positiivista luottorekisteriä?

Oikeusministeriö on jälleen ilmoittanut käynnistävänsä selvityksen positiivisen luottorekisterin tarpeesta. Ilmoitus on tehty joulukuussa 2017 ja oikeusministeri Antti Häkkinen katsoo selvityksen olevan välttämätön. Uutta selvitystä tekemässä ovat yritysoikeuden professori Erkki Kontkanen ja asianajaja Jukka Lång. Selvityksen on määrä valmistua kesäkuu 2018 loppuun mennessä. Aiempi Oikeusministeriön tilaama selvitys on tehty vuonna 2013, professori Ahti Saarenpään toimesta. Tuolloin positiiviselle luottorekisterille ei nähty tarvetta. Finanssiala on päätynyt keväällä 2017 kannattavansa positiivista luottorekisteriä. Luottorekisteriä on myös kuvattu ”kovasti vanhentuneeksi” tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnion sanoin. Aarnio näkee kulutusluottoihin liittyvien ongelmien olevan pikemminkin vastuullisten luotonantotapojen huono noudattaminen. Hän pitää velallisten ylivelkaantumishuolia tässä tapauksessa hurskasteluna.